Ajankohtaista
Tummuuko Juojärvi? – yleisötilaisuus Juojärven tilasta Tuusniemellä lokakuussa
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ja KAIPO-verkkohanke ovat selvittäneet Juojärven tilaa kyselyllä. Kyselyyn vastasi yli sata kansalaista. Tässä tilaisuudessa keskustellaan kyselyssä esiin nousseista havainnoista ja mahdollisuuksista järven tilan mahdollisiin...
Tummuuko Juojärvi? Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ja KAIPO-verkkohanke selvittävät Juojärven veden tilaa
TIEDOTE 6.9.2023 Juojärven tummuneet lahdet ovat nousseet esille alueen vesistötoimijoiden keskusteluissa ja yhä useampi paikallinen on ilmaissut huolensa järven tilasta. Myös vesienhoidon toteutuksessa on tunnistettu, että Juojärven erinomaisen ekologisen tilan...
Hyvä huono hapetus: Järvikunnostushankkeissa hapettaminen on kallis toimenpide, joka vaatii tietoa ja käytön optimointia
Ihmistoiminnan seurauksena vesistöjen kuormitus ja rehevyys on lisääntynyt. Rehevöityminen lisää järvien syvänteisiin kertyvää orgaanista ainesta, jonka hajoaminen aiheuttaa niissä jopa hapettomuutta. Ylä-Savossa Niemisellä ja Harvanjärvellä hapettomuusongelmia on...
Tuusniemen Naavasella rehevöitymistä ja umpeenkasvua hillitään kosteikkosuunnittelulla
Runsastunut vesikasvillisuus heikentää monien järvien hyöty- ja virkistyskäyttöä. Luonnontilaisen matalan järven umpeenkasvu voi olla myös luonnollinen, hitaasti etenevä prosessi. Ihmistoiminnan vaikutus rehevöitymisen ja kiintoaineksen kerääntymisen vauhdittajana on...
Kauppisenjärvellä hoitokalastus on tuottanut hyviä tuloksia, mutta kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä huolimatta sinilevät palasivat
Kauppinen on malliesimerkki järvikunnostushankkeesta, jossa kohteelle on laadittu kunnostussuunnitelma, toteutettu hyviä tuloksia tuottanut kunnostushanke ja siirrytty hoitovaiheeseen. Silti järvi oireilee. Juurisyihin päästään usein käsiksi vasta valuma-alueilla...
Pohjois-Savossa käynnissä ennätysmäärä vesistökunnostushankkeita
Pohjois-Savossa myönnettiin tänä vuonna avustuksia pääasiassa järvikunnostushankkeisiin. Aiempien vuosien aikana käynnistyneitä hankkeita on yhteensä 23 ja tänä vuonna kunnostustoimia tehdään yhteensä 32 eri hankkeessa. Uusi hakuaika avautuu loppusyksyllä, joten...
Kiuruveden Toiviaisjärven ravinnekuormitusta ratkotaan tiedolla ja yhteistyöllä – oman lähijärven tilan parantaminen on kaikkien asia
Toiviaisjärveä vaivaa toistuvat sinilevien massaesiintymät. Maatalousvaltaisella alueella tyypillisesti peltoviljelyn osuus järveen tulevasta ravinnekuormituksesta on huomattava. Lisäksi vuosikymmenten saatossa sedimenttiin kertyneet ravinteet aiheuttavat sisäistä...
Joroisista hoitokalastusten saaliit päätyvät ruokapöytiin – ”Hyvää kalaa ei kannata heittää hukkaan”
Hoitokalastussaaliiden hyötykäyttöä on edistetty jo vuosikymmeniä. Ihmisravinnoksi sopivan kalan saattaminen ruokapöytään vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua ja joustavaa yhteistyötä eri tahojen kesken. Virtasalmi-Joroinen Kalatalousalueen toiminnanjohtaja Risto...
Vesistöjen tärkeimmät hyödyt liittyvät maisemaan ja ääniin – Suomalaisten suhde veteen ja sen suojeluun on syvä
Vesistöjen tila ja niiden merkitys ovat herättäneet keskustelua ja huolta. Ympäristöministeriön toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä vesistöjen hyödyistä, tilasta ja uhkista sekä tiedon lähteistä ja toimijoiden roolista...
Meille töihin hankepäälliköksi tai asiantuntijaksi
Vahvistamme jäsenpalveluitamme ja haemme vakinaiseen työsuhteeseen hankepäällikköä, jonka tehtävänä on kehittämis- ja tutkimushankkeidemme toteutus sekä niiden suunnittelu ja resurssointi. Työ vaatii vesienhoidon toimintaympäristön tuntemusta sekä jonkin toimintamme...