Haukiveden-Kallaveden alue

Pohjois- ja Etelä-Savon sekä osin myös Pohjois-Karjalan maakunnissa sijaitseva Haukiveden-Kallaveden alue (9547 km2) on suurin kokonaan Suomen puolella sijaitsevista SKVSY:n toiminta-alueen valuma-alueista. Lähes kolmasosa alueen pinta-alasta on vesistöjä (järvisyys 28 %).

Haukiveden-Kallaveden alue kokoaa yläpuoleltaan Iisalmen reitin valuma-alueen, Nilsiän reitin valuma-alueen, Juojärven reitin valuma-alueen sekä Oriveden-Pyhäselän alueen vedet. Alueen keskusjärvi on norpistaan ja Linnasaaren kansallispuistosta tunnettu Haukivesi. Alueen vedet virtaavat lopulta Savonlinnan salmien kautta Pihlajaveteen.

Osa-alueet

Alueen pohjoisosat sijoittuvat Kallaveden yläosan alueelle, johon Iisalmen reitin vedet laskevat ja jonka keskeinen järvi on Pohjois-Kallavesi.

Sen alapuolella, Kallansiltojen eteläpuolella, sijaitsevan Kallaveden alaosan alueen suurimpia järviä ovat Kallavesi, Sotkanselkä, Koirus, Unnukka, Suvasvesi sekä Kermajärvi. Nilsiän reitti laskee Kortesalmen, Toivalansalmen ja Karhonsalmen kautta Kallaveteen Kallaveden alaosan alueen pohjoisosassa. Alueen itäosassa Juojärven reitti laskee Suvasveteen Palokin voimalaitoksen kautta.

Kallaveden alaosan alueella Kallavesi purkaa vetensä kahteen suuntaan: noin 1/3 vesistä kulkee itäistä haaraa Suvasveden ja Kermajärven kautta Heinäveden-Enonveden alueelle (ns. Heinäveden reitti) ja siitä lopulta Haukiveteen Tappuvirran kautta. Koloveden kansallispuisto sijaitsee matkan varrella. Noin 2/3 vesistä virtaa läntistä haaraa (ns. Leppävirran reitti) Sotkanselän, Koiruksen ja Unnukan kautta Haukiveteen (Haukiveden alue) Varkauden kohdalla.

Oriveden-Pyhäselän alueen vedet virtaavat Joensuun ja Kiteen suunnasta ensin Pyyveden alueelle, josta jatkavat Heinäveden-Enonveden alueen ja Tappuvirran kautta Haukiveteen. Heinäveden-Enonveden alueeseen laskee etelän suunnasta Ylä-Enonveden valuma-alue Enonkosken kautta.

Sorsaveden valuma-alue laskee Haukiveteen (Siitinselkä) Varkauden eteläpuolella. Sysmäjärven valuma-alue sekä Kolkonjärven valuma-alue laskevat Haukiveteen (Joroisselkä) Joroisissa.

Haukiveden-Kallaveden alue sijaitsee seuraavien 16:n kunnan alueella:

  • Pielavesi
  • Kuopio
  • Siilinjärvi
  • Suonenjoki
  • Leppävirta
  • Tuusniemi
  • Heinävesi
  • Pieksämäki
  • Joroinen
  • Varkaus
  • Enonkoski
  • Savonlinna
  • Rantasalmi
  • Mikkeli
  • Juva
  • Sulkava

 

Noin 560 km2 laajuinen Haukivesi on Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi. Kuvassa Hietasaari Linnasaaren kansallispuistossa.

Haukiveden-Kallaveden alue korostettuna kartalla. Kuntarajat merkitty violetilla viivalla.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Haukiveden-Kallaveden alueen keskusjärvi Haukivesi, Kallaveden alaosan itäinen puoli sekä Heinäveden-Enonveden alue (Heinäveden reitti) ovat valtaosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Näin on myös Oriveden-Pyhäselän alueen vedet kokoavalla Pyyveden alueella sekä Ylä-Enonveden valuma-alueella. Heinäveden yhdyskuntajätevesiä vastaanottava Vääränselkä on kuitenkin luokiteltu tyydyttävään tilaan.

Pääosin hajakuormituksesta johtuvaa hyvää heikompaa tilaa on havaittavissa myös Kallaveden yläosan alueella sekä Kallaveden alaosan läntisellä puolella (Leppävirran reitti). Välttävässä tilassa olevat Patajärvi ja Lapinjärvet ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita. Särkilahdella ja Oravilahdella näkyy kaivostoiminnan vaikutus.

Kemiallisen metsäteollisuuden kuormitus näkyy Huruslahdella ja Varkauden alapuolisella Haukivedellä. Myös Rantasalmen keskustaajaman läheiset Kosulanlampi, Pieni ja Suuri Raudanvesi ovat tilaltaan heikentyneitä. Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi ovat myös arvokkaita lintuvesikohteita. Suhteellisen matalaa Joroisselkää kuormittaa eniten maatalouden hajakuormitus; pinta-alaan suhteutettuna suurin kuormitus tulee Valvatuksen alueelta. Valvatuksen kanava on 1800-luvun puolivälissä kaivettu uoma, jonka avulla Valvatuksen pintaa laskettiin noin 9 metriä. Myös Sysmäjärven valuma-alueella sijaitseva Kiekan kanava on keinotekoinen vesimuodostuma. Noin 2 kilometriä pitkä kanava kaivettiin 1950-luvulla Kiekan vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.

Haukiveden-Kallaveden alueen järvien pintaveden 2010-luvun keskimääräisiä kesäaikaisia kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksia sekä väriluku- ja näkösyvyystuloksia:

P-Kallavesi

kok. fosfori: 25 µg/l

a-klorofylli: 11 µg/l

väri: 80 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,7 m

näytteenottopiste: P-Kallavesi 330

Kallavesi

kok. fosfori: 18 µg/l

a-klorofylli: 8,5 µg/l

väri: 65 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,1 m

näytteenottopiste: Kallavesi 405

Suvasvesi

kok. fosfori: 7,5 µg/l

a-klorofylli: 4,5 µg/l

väri: 35 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,7 m

näytteenottopiste: Suvasvesi 29

Kermajärvi

kok. fosfori: 6 µg/l

a-klorofylli: 4 µg/l

väri: 30 mg Pt/l

näkösyvyys: 4,3 m

näytteenottopiste: Kermajärvi 28

Pyttyvesi

kok. fosfori: 6 µg/l

a-klorofylli: 4,5 µg/l 

väri: 33 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,6 m

näytteenottopiste: Pyttyselkä 36

Sorsavesi

kok. fosfori: 4 µg/l

a-klorofylli: 2,5 µg/l

väri: 27 mg Pt/l

näkösyvyys: 4,3 m

näytteenottopiste: Sorsavesi 33

Sysmä

kok. fosfori: 12 µg/l

a-klorofylli: 7 µg/l

väri: 60 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,9 m

näytteenottopiste: Sysmä 059

Kolkonjärvi

kok. fosfori: 3 µg/l

a-klorofylli: 2,8 µg/l

väri: 10 mg Pt/l

näkösyvyys: 6,3 m

näytteenottopiste: Kolkonjärvi 001

Ylä-Enonvesi

kok. fosfori: 12 µg/l

a-klorofylli: 7,5 µg/l

väri: 60 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,6 m

näytteenottopiste: Ylä-Enonvesi 002

Haukivesi

kok. fosfori: 8 µg/l

a-klorofylli: 4 µg/l 

väri: 45 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,2 m

näytteenottopiste: Iso-Haukivesi 37

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Muikku on taloudellisesti tärkeä saaliskala Haukiveden-Kallaveden alueella. Myös kuhasaaliit ovat paikoin merkittäviä.

Haukivesi on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen syönnösaluetta ja myös erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää elin- ja pesimäaluetta. Kalastus alueella vaatii yhteensovittamista ja uhanalaisten lajien elintarpeiden huomioon ottamista; Haukiveden alueella, Heinäveden-Enonveden alueella sekä Pyyveden alueella kalastettaessa tulee huomioida norppa-alueiden kalastusrajoitukset. Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja sen korvausarvo on 7510 €.

Haukivedeltä pyydetään ammattimaisesti myös särkikaloja, kuten lahnaa.

Hydrologia

Keskivirtaama Haukiveden-Kallaveden alueen purkupisteessä Savonlinnan salmien kohdalla on noin 480 m3/s.

Pääosa Savonlinnan yläpuolisten alueiden vesistä purkautuu Pihlajaveteen Olavinlinnan ohittavan Kyrönsalmen kautta. Sen kautta virtaavan veden osuus keskivirtaamalla on noin 70 % Savonlinnan salmien kokonaisvirtaamasta. Loppumäärä kulkee Laitaatsalmen ja Haapasalmen kautta.

Haukiveden-Kallaveden alueen säännöstely

Alueen suurimpia säännösteltyjä järviä ovat Kallavesi, Unnukka, Sorsavesi ja Maavesi.

Sorsaveden valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Sorsan (0,5 MW) ja Ala-Sorsan (0,6 MW) vesivoimalaitokset. Sysmäjärven valuma-alueella sijaitsevat Kiekan (1,7 MW) sekä Liunan vesivoimalaitokset (1,27 MW). Varkaudessa sijaitsee Huruskosken vesivoimalaitos (4,4 MW).

Raportti vuodelta 2002: Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Alla Kallaveden vedenkorkeus Kuopion Itkonniemessä ja Konnuksella Leppävirran pohjoispuolella, virtaama Konnuksella sekä Maaveden vedenkorkeus Kiekan kanavassa. 

Kallavesi, Itkonniemi, vedenkorkeus

Kallavesi, Itkonniemi, vedenkorkeus

Kallaveden vesiä kokoava Konnuskoski ja Konnuksen kanava sijaitsevat Leppävirran pohjoispuolella.

Konnus, vedenkorkeus

Konnus, vedenkorkeus

Konnus, virtaama

Konnus, virtaama

Maavesi, vedenkorkeus

Maavesi, vedenkorkeus


Lähde: SYKE