Hanketoiminta

Aikaisempia hankkeita

• Ravinnerenki, 2015–2019
• Iisalmen reitin vesivisio-hanke, 2016–2017
• RAE-hanke, 2011–2014
• Yhteisillä vesillä, 2012–2014
• FOKUS II, 2012–2014
• PS-SUSU, 2009–2012
• PK-SUSU, 2009–2013
• Harvanjärven kunnostus, 2009–2012
• MASU, 2009–2011

Ravinnerenki, 2015–2019

Ylimaakunnallisen Ravinnerenki-hankkeen (26.6.2015–28.2.2019) tavoitteena oli maatalouden ravinteiden kierron tehostaminen ja ympäristöosaamisen lisääminen. Yhdistys osallistui hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.

Iisalmen reitin vesivisio-hanke, 2016–2017

Iisalmen reitin vesivisio-hanke toteutettiin 1.3.2016–28.2.2017 yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa ja se rahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Vesi ja erityisesti makea vesi on kaikkialla elämän edellytys ja elämisen perustana. Maamme vesitase on vahva, mutta tuontituotteiden piiloveden määrä sekä omien toimintojemme vaikutukset etenkin veden laatuun on merkittävää. Lisäksi ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää vesien tuottaminen ekosysteemipalveluiden käytön kehittämistä. Vesiensuojelussa on saavutettu merkittäviä positiivisia tuloksia, mutta vesienhoidon toteutus on kuitenkin usein sektorikohtaista. Lisäksi toimenpiteiden kustannusvaikutusta tulisi parantaa, jotta vesien tilan säilyttäminen ja parantaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja käytännössä mahdollista.

Vesivisio -hankkeen tavoitteena oli luoda visio ja arvioida edellytykset Iisalmen reitin vesien aiempaa monipuolisemmalle ja laajemmalle hyödyntämiselle huolehtien vesi- ja kalavarojen riittävyydestä ja kestävyydestä sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytyksistä.

Hankkeen kohderyhmiin kuuluivat alueelliset elinkeinosektorit, yhteisöt, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja alueellinen valtionhallinto. Hankkeen suunnittelutyö toteutettiin sektorikohtaisissa työryhmissä ja siinä laadittiin vuorovaikutteisesti monitavoitteinen toteutusmalli kestävästä ja lisäarvoa tuottavasta vesien käytöstä ja hoidosta. Laaditussa toteutusmallissa on tunnistettu ja koottu sektoreittain keskeiset vesien käyttömuodot, vesistövaikutukset, vesien tuottama lisäarvo, elinkeinon yleistavoitteet sekä esitetään kehittämistoimenpiteet vihreän kasvun lisäämiseksi. Kaikille toimintasektoreille yhteisiä poikkileikkaavia teemoja ovat ilmastonmuutokseen varautuminen, niukkaresurssisuus ja kiertotalous sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytykset. Tulokset yhdistettiin tiiviiksi visioksi, jossa tunnistettiin sektoreiden väliset vuorovaikutukset ja kehittämistoimenpiteet koottiin toteutussuunnitelmaksi. Visio löytyy osoitteesta www.vesivisio.fi.

• Iisalmen reitin vesivisio, hanke-esite

RAE-hanke, 2011–2014

Ravinnehävikit Euroiksi (RAE)-hanke toteutettiin 2011–2014. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Savonia-amk (hallinnoija), MTT Kotieläintutkimus Maaninka, Pro Agriat, SYKE sekä SKVSY. Hankkeessa pyrittiin tehostamaan ravinteiden hyötykäyttöä peltoviljelyssä ja edistämään karjanlannan uusia käsittelymenetelmiä. Hankkeessa järjestettiin viljelijöille ja neuvojille suunnattuja koulutuspäiviä, kyläkohtaisia tilaisuuksia sekä näytöksiä.

Hankkeessa oli mukana tiloja Pohjois-Savosta 79 kpl, Etelä-Savosta 50 kpl ja Pohjois-Karjalasta 40. Hankkeen puitteissa tehtiin neuvonnalliset tilakäynnit, joissa tutkimustietoa siirrettiin viljelijöille sekä vastaavasti saatiin tiloilta palautetta hyvistä käytännöistä.

SKVSY osallistui viljelijöille suunnattuihin tupailtoihin sekä välitti hankkeesta tietoa vesienhoitoryhmille. Yhdistys osallistui asiantuntijana myös reittivesistömallinnukseen, jolla tuotetaan tietoa toimenpiteiden vaikutuksista ja kustannuksista. Lisäksi yhdistys kommentoi kosteikkojen tarkkailuja.

• Loppuraportti

Yhteisillä vesillä, 2012–2014

Yhteisillä vesillä oli ESR-osarahoitteinen hanke (2012–2014), jonka päärahoittajana toimi Lapin ELY-keskus. Hankkeen toimijoita ovat Pyhäjärvi-instituutti, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto jäsenyhdistyksineen. Hanke kokosi neuvontamateriaalia vesien kunnostuksesta ja hoidosta sekä toi niitä aiempaa tehokkaammin kansalaisten saataville. SKVSY tuotti hankkeessa vesistökatsauksia toiminta-alueeltaan.

• Miten järvi toimii -julkaisu
• Yhteisillä vesillä –blogi

FOKUS II, 2012–2014

Sisävesien ravinnekuormitus (2012–2014, FOKUS II)-tutkimushanke oli jatkoa aikaisemmalle ”Sisävesien fosforikuormituksen vähentämiskeinot” –hankeelle. Molemmissa hankkeissa tavoitteena oli selvittää miten fosforikuormitusta sisävesistöihin voidaan vähentää karjatalousalueen nurmilta. FOKUS II-hankkeessa tarkasteltiin maaperän ja sedimentin fosforireaktioita, mitattiin kuormituksen dynamiikkaa pienellä valuma-alueella sekä kosteikon ravinteiden pidätyskykyä. Lisäksi arvioitiin luonnon taustakuormituksen suuruutta Ylä-Savon alueella.

Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma–hanke, 2009–2012

Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma–hankkeen (PS-SUSU-hanke, 2009-2012) pääasiallisena tuloksena oli 17 kuntakohtaisen suojelusuunnitelman tuottaminen pohjavesien suojelemiseksi. Nämä sisälsivät suunnitelmat 71:lle I-luokan pohjavesialueelle (ala 163 km2) ja lisäksi perustietojen kokoaminen ja riskikartoitus suoritettiin 47:llä II-luokan pohjavesialueelle (ala 74km2). Hankkeen suunnittelutyön jälkeen pohjavesiensuojelusuunnittelu kattoi kohdekuntien kaikki vedenhankintaan käytettävät ja soveltuvat pohjavesialueet.

Maakunnallisesti pohjavesien suojelusuunnitelmien kattavuus on hankkeen jälkeen ollut 90% I-luokan alueista ja vastaavasti II-luokan alueista 72%. Työhön sisältyi myös maastotyöskentelyä, jolla arvioitiin havaintoputkien kuntoa, määritettiin niiden sijainti sekä dokumentoitiin riskitoimintoja. Lisäksi projektissa on tuotettu lisätietoja pohjavesistä asentamalla 18 pohjavesiputkea sekä analysoimalla pohja- ja raakavettä 45 havaintopaikasta. Hankkeessa koottiin lisäksi kuntakohtaiset seurantaryhmät, joihin osallistui useiden eritahojen edustajia. Hankkeen päätyttyä ryhmät jatkavat toimintaansa. Hankkeen kokemusten perusteella lisäselvitystarpeiksi esitettiin tutkimushanketta maa- ja metsätalouden vaikutusten arvioimiseksi. Toisena selvityskohteena olisi tarkkailujen kehittäminen, mikä hankkeessa toteutui toimenpide-esityksen tasolla. Kolmantena kokonaisuutena arvioitiin olevan tarvetta maa-aines oton suojaetäisyyksien perusteiden määrittämiselle.

• Loppuraportti

Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma–hanke, 2009–2013

Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma–hanke (PK-SUSU-hanke, 2009-2013) toteutettiin samalla konseptilla kuin hieman aikaisemmin aloitettu työ Pohjois-Savossa. Hankkeessa tuotettiin 11 kuntakohtaista suojelusuunnitelmaa, joihin sisältyy 88 pohjavesialuetta pinta-alaltaan yhteensä 423 km2. Suunnitelmat kattavat noin 75 % Pohjois-Karjalan vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesialueista. Suunnittelun lisäksi työhön on sisältynyt myös maastotyöskentelyä, jossa arvioitiin alueiden riskitoimintoja. Hankkeessa koottiin lisäksi kuntakohtaiset seurantaryhmät, joihin osallistui useiden eri tahojen edustajia. Hankkeen päätyttyä ryhmät jatkavat toimintaansa. Laajan suunnittelutyön tuloksena on kunnostettu pilaantuneita alueita ja sähköyhtiöt ovat laatineet muuntamojen uusimisohjelmia. Myös ELY-keskus on täydentänyt pohjavesitietoja suunnittelun pohjalta. Kaikki laaditut suunnitelmat on hyväksytty kuntien ja kaupunkien valtuustoissa.

Harvanjärven kunnostus, 2009–2012

Harvanjärven kunnostuksessa (2009-2012) SKVSY toimi asiantuntijana. Harvanjärven kunnostus on esimerkki vesistön kokonaistarkastelusta, jonka perusteella on määritetty toteutettavat toimenpiteet ja niiden vaikutus. Suunnittelu ja toteutus suoritettiin vaiheittain yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Seurantatulosten perusteella kohteessa on todennettu teho- ja hoitokalastuksen sekä hapetuksen positiiviset vaikutukset järven kunnostuksessa. Erityisesti sinilevien määrä on ollut alhainen ja kalakannan rakenne on tasapainottunut. Hanke on esimerkkikohteena ympäristöministeriön kunnostustyöryhmän loppuraportissa.

MASU-hanke, 2009–2011

Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit –hankkeen (MASU-hanke, 2009-2011) tavoitteena oli edistää parhaiden mahdollisten käytäntöjen käyttöönottoa haja-asutusalueitten jätevesien käsittelemiseksi. Hanke sisälsi sekä kirjallisuustarkasteluja että laboratorio- ja kenttämittauksia. Hanke päättyi vuonna 2011, mutta sen loppuraportti julkistettiin toukokuussa 2012 ja lisäksi tuloksista laadittiin tieteellisiä julkaisuja.

Hankkeen tulosten perusteella sekä maaperäkäsittelyllä että laitepuhdistamoilla saavutetaan lainsäädännön mukaiset puhdistustasot. Laitepuhdistamoiden osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä järjestelmän säännölliseen huoltoon. Maaperäkäsittelyssä vastaavasti tärkeää on järjestelmien huolellinen toteuttaminen sekä myös niiden käyttäminen, sillä järjestelmät ovat herkkiä jäteveden laadun vaihteluille. Käytettyjä maamassoja ei ole tarve siirtää tonteilta pois ja niitä voidaan hyödyntää osittain myös kasvualustana.

Maaperäkäsittelyssä fosforin poistoa on mahdollista tehostaa kemiallisella saostuksella sekä suodatinaineilla. Mikrobitutkimusten perusteella kaikkien pienpuhdistamoiden osalta puhdistettu jätevesi tulisi johtaa maaperään ja suojaetäisyyksien tulisi olla riittäviä. Sekä elinkaariarvion perusteella ympäristövaikutuksiltaan alhaisimmat että kokonaiskustannuksiltaan edullisimmat järjestelmät olivat kuivakäymälä- ja maaperäratkaisut. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana.