Jänisjoen vesistöalue

Jänisjoen vesistöalue (3861 km2, josta Suomen puolella 1988 km2) sijaitsee Pohjois-Karjalassa pääosin Joensuun, Ilomantsin ja Tohmajärven kuntien alueella. Vesistöalueen järvisyys on 10,1 %. Turvemaiden osuus alueen Suomen puoleisesta pinta-alasta on n. 24 %.

Vesistöalueen keskusjärvi on Venäjän puolella sijaitseva Jänisjärvi, josta alueen halki virtaava noin 95 km pitkä Jänisjoki laskee lopulta Laatokkaan. Suomen puolisella alueella vesiä pääasiassa kokoaa matala ja runsashumuksinen Loitimo.

Osa-alueet

Jänisjoki virtaa yläosiltaan Sonkajärven valuma-alueella, josta jatkaa Haarajoen alueelle ja laskee Loitimoon. Tuupovaaran itäpuolelta Loitimo kokoaa Eimisjärven valuma-alueen vedet. Loitimon alueen vesiin kuuluvat itse järven lisäksi mm. Öllölänjärven suunnalta Vekarusjoen kautta virtaavat vedet. Öllölänjärven yläpuolella sijaitsee Korpijärven valuma-alue, josta valtaosa on Venäjän puolella.

Viesimonjoen valuma-alue laskee vetensä Jänisjoen alaosaan luoteesta Kiihtelysvaaran suunnalta. Tätä etelämpänä Tohmajärven puolella jokeen laskee luoteesta myös Suonpäänjoen valuma-alue. Suomen puoleisen alueen eteläosassa sijaitsevan Ryösiönjoen valuma-alueesta noin puolet sijaitsee Venäjällä. Myös Jänisjoen alueesta, johon kuuluu mm. Jänisjärvi, valtaosa on pinta-alaltaan Venäjän puolella.

Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Suomen puolella seuraavien kuntien alueella:

  • Ilomantsi
  • Joensuu
  • Tohmajärvi
  • Kontiolahti

Noin 49 % valuma-alueen pinta-alasta sijaitsee Venäjän puolella.

Ruskeakosken vesivoimalaitos on ylin Jänisjoessa Suomen puolella sijaitsevista neljästä voimalaitoksesta.

Jänisjoen vesistöalue korostettuna kartalla. Kuntarajat merkitty violetilla viivalla.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Suomen puolella Jänisjoen vesistöalueen pintavedet ovat pääosin hyvässä ja osin myös erinomaisessa ekologisessa tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevaa Koskutjokea kuormittaa turvetuotanto. Melakko-Loitimo ja Jänisjoen alaosa ovat voimakkaasti vesivoimatuotannon muuttamia. Myös rehevä lintujärvi Sääperi on hydro-morfologialtaan ihmisen voimakkaasti muuttama.

Jänisjoen vesistöalueen järvien pintaveden 2010-luvun keskimääräisiä kesäaikaisia kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksia sekä väriluku- ja näkösyvyystuloksia:

Suuri Hietajärvi

kok. fosfori: 5 µg/l

a-klorofylli: 2 µg/l

väri: 17 mg Pt/l

näkösyvyys: 4 m

näytteenottopiste: Suuri Hietajärvi 1

Uramo

kok. fosfori: 9 µg/l

a-klorofylli: 6 µg/l

väri: 90 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,4 m

näytteenottopiste: Uramo 17

Lastujärvi

kok. fosfori: 8 µg/l

a-klorofylli: 3 µg/l

väri: 30 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,6 m

näytteenottopiste: Lastujärvi 11

Korpijärvi

kok. fosfori: 21 µg/l

a-klorofylli: 17 µg/l

väri: 115 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,6 m

näytteenottopiste: Korpijärvi 4

Loitimo

kok. fosfori: 17 µg/l

a-klorofylli: 8 µg/l 

väri: 125 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,6 m

näytteenottopiste: Loitimo 1

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Kalasto & kalastus

Vesivoimarakentamisen myötä Jänisjoen jokijatkumo ja kalojen vaellusreitti Laatokasta Suomen puolelle on katkennut. Jokeen istutetaan kuitenkin taimenta ja kirjolohta, joita virkistyskalastajat tavoittelevat.

 

Hydrologia

Jänisjoessa sijaitsee Suomen puolella neljä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistamaa vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 8,2 MW. Voimalat ovat Ruskeakoski, Vihtakoski, Saario ja Vääräkoski. Joen keskivirtaama Vääräkoskella on ollut n. 21 m3/s. Joki on lähes täysin porrastettu lukuun ottamatta putouskorkeudeltaan matalia koskia, jotka sijaitsevat Ruskeakosken alapuolella (Peltokoski), Vihtakosken alapuolella (Kattilakoski) ja Vääräkosken alapuolella (Patsolankoski). Jänisjoen putouskorkeus Melakko-Loitimosta valtakunnanrajalle on yhteensä noin 45 metriä. Venäjän puolella joessa sijaitsee voimalaitokset Leppäkoskessa, Hämekoskessa ja Läskelänkoskessa.

Melakko ja Loitimo muodostavat yhdessä yhden säännöstelyaltaan, jota säännöstellään Ruskeakosken voimalaitoksen padolla. Säännöstely alkoi vuonna 1952. Myös Eimisjärveä on säännöstelty vuodesta 1934 alkaen.

Jänisjoen vesistöalueen vesistöennuste.

Raportti vuodelta 2009: Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen – yhteenveto ja suositukset

Raportti vuodelta 2016: Jänisjoen vesistön säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset