Rautalammin reitin valuma-alue

Pohjois-Savon ja osittain myös Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella sijaitseva Rautalammin reitin valuma-alue (5768 km², järvisyys 20,8 %) on Kymijoen vesistöalueen koillisin osa. Säännöstelemättömän reitin alueella sijaitsee useita hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevia suuria vähähumuksisia järviä.

Osa-alueet

Reitin latvoilta Koivujärven valuma-alueelta ja Lampaanjärvestä (Pielaveden alue) vedet laskevat Pielaveden kautta Nilakkaan (Nilakan alue) ja edelleen Äyskosken kautta Rasvanki-Virmasvesi-Iisvesi-Niinivesi–järviketjuun (Virmasveden alue).

Lisävesiä reitille tulee mm. Virmasveteen laskevalta Tallusjärven valuma-alueelta, Iisveteen laskevalta Suonenjoen valuma-alueelta, Koskeloveteen laskevalta Pieksänjärven valuma-alueelta sekä Niiniveteen laskevalta Kerkonjoen valuma-alueelta.

Niinivedeltä reitti kulkee Koskelo- ja Hankaveden kautta Konnekosken läpi reitin keskusjärveen Etelä-Konneveteen (Konneveden alue). Reitti purkaa vetensä eteenpäin Leppäveden-Kynsiveden alueelle Konnevedellä sijaitsevan Siikakosken kautta.

Rautalammin reitin valuma-alue sijaitsee pääosin seuraavien kuntien alueella:

Pielavesi
Keitele
Tervo
Vesanto
Kuopio
Suonenjoki
Pieksämäki
Rautalampi
Konnevesi

Valuma-alue ulottuu vähäisessä määrin myös Iisalmen, Kiuruveden, Pyhäjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueelle.

Rautalammin reitin valuma-alue korostettuna kartalla. Kuntarajat merkitty violetilla viivalla.

Ekologinen tila ja vedenlaatu

Rautalammin reitin vesistöjen ekologinen tila on valtaosin hyvä tai erinomainen. Kalankasvatuksen, turvetuotannon ja maatalouden vesistöjä kuormittava vaikutus on heikentänyt tiettyjen latva-alueilla ja reitin alaosilla sijaitsevien järvien ja jokien tilaa. Reitille kohdistuva fosforin ja typen kuormitus on Pohjois-Savon maakunnan keskimääräistä tasoa. Reitin suuret järvialtaat ovat rehevyystasoltaan pääasiassa karuja tai vain lievästi reheviä.

Rautalammin reitin järvien pintaveden 2010-luvun keskimääräisiä kesäaikaisia kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksia sekä väriluku- ja näkösyvyystuloksia:

Koivujärvi

kok. fosfori: 21 µg/l

a-klorofylli: 10 µg/l

väri: 80 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,3 m

näytteenottopiste: Koivujärvi 008

Lampaanjärvi

kok. fosfori: 19 µg/l

a-klorofylli: 13 µg/l

väri: 85 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,7 m

näytteenottopiste: Lampaanjärvi 064

Pielavesi

kok. fosfori: 8 µg/l

a-klorofylli: 6 µg/l

väri: 40 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,0 m

näytteenottopiste: Pielavesi 38

Nilakka

kok. fosfori: 10 µg/l

a-klorofylli: 7 µg/l

väri: 40 mg Pt/l

näkösyvyys: 2,5 m

näytteenottopiste: Nilakka 59

Virmasvesi

kok. fosfori: 9 µg/l

a-klorofylli: 6 µg/l

väri: 30 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,5 m

näytteenottopiste: Virmasvesi 60

Paasvesi

kok. fosfori: 4 µg/l

a-klorofylli: 1 µg/l

väri: 20 mg Pt/l

näkösyvyys: 5,3 m

näytteenottopiste: Paasvesi 020

Iisvesi

kok. fosfori: 7 µg/l

a-klorofylli: 5 µg/l

väri: 30 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,1 m

näytteenottopiste: Iisvesi 61

Niinivesi

kok. fosfori: 6 µg/l

a-klorofylli: 5 µg/l

väri: 25 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,8 m

näytteenottopiste: Niinivesi 62

Pieksänjärvi

kok. fosfori: 33 µg/l

a-klorofylli: 18 µg/l

väri: 60 mg Pt/l

näkösyvyys: 1,2 m

näytteenottopiste: Pieksänjärvi 020

E-Konnevesi

kok. fosfori: 7 µg/l

a-klorofylli: 4 µg/l

väri: 30 mg Pt/l

näkösyvyys: 3,5 m

näytteenottopiste: Konnevesi 64

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Nilakan luonnonhiekkarantoja Hirviniemen kärjessä Repohäikässä.

Kalasto & kalastus

Rautalammin reitin kalasto on huomionarvoinen ja sen vaeltava taimenkanta on arvokas, vaikkakin vähälukuinen. Napapiirin eteläpuolisessa Suomessa taimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Reitillä on peräti 15 koskea tai virtaa, joista osa on hyvin suosittuja, pitkälti pyydystä ja päästä-tyyppisiä kalastuskohteita. Reitin järvissä on lisäksi taloudellisesti hyödynnettyjä kalakantoja; etenkin muikkua. Etelä-Konneveden alueen ainutlaatuisuudesta kertoo myös alueen vuonna 2016 saama kansallispuistostatus.