Vesienhoito
Yhdistyksen toiminta-alue kuuluu pääosin Vuoksen vesienhoitoalueeseen (VHA 1), joka kattaa Vuoksen Suomen puoleisen valuma-alueen. Rautalammin reitin valuma-alue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen (VHA 2). Kullekin vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma ja suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ELY-keskuskohtaiset toimenpideohjelmat. Vesistöjen kunnostamisella on keskeinen merkitys vesiemme tilan parantamisessa.
- Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2022-2027
- Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2022 – 2027
- Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027
- Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027
- Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosiksi 2022–2027
Vesienhoidon toteutusta ohjaavat alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmät. Yhdistyksellä on edustaja sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, että Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyöryhmässä. Käynnissä olevan vesienhoitokauden painotuksena on toimenpiteiden kohdennettu toteutus ja vaikuttavuuden lisääminen.
Yhdistys on laatinut seuraavat linjaukset vesienhoitokaudelle 2016-2021:
- Yhteistyö on perustana ja edellytyksenä useille eri vesienhoitotoimenpiteille, joten sen sisältöä tulee korostaa keskeisissä kysymyksissä.
- Seurantojen ja tarkkailutulosten lisäämisen sijaan keskeisenä kysymyksenä tulee olla nykyisten tulosten tehokas hyödyntäminen, vaikutusten arvioinnit sekä niihin perustuvat kustannustehokkaat vesienhoitotoimenpiteet.
- Sisäisen kuormituksen huomioiminen (määrä ja toimenpiteet) on oltava tulevan kauden keskeisenä kysymyksenä.
- Keskeisenä linjauksena vesienhoidon toteuttamisessa tulee olla vesien tilan parantaminen ja ylläpitäminen perustuen alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin.
Vesiensuojelua, -hoitoa ja kunnostusta
Vesiensuojelulla tarkoitetaan vesiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämistä ja rajoittamista. Sen keskeisenä tavoitteena on vesistöihin kohdistuvan ulkoisen kuormituksen alentaminen. Menneisiin vuosikymmeniin nähden teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormitus on merkittävästi vähentynyt ja aiemmin pilaantuneiden vesistöjen tila huomattavasti parantunut. Monien vesistöjen tilaa on mahdollista edelleen parantaa ulkoista kuormitusta alentamalla. Kaikkien vesistöjen osalta tila ei kuitenkaan parane pelkästään kuormitusta vähentämällä vaan tarvitaan myös hoito- ja kunnostustoimenpiteitä itse vesistössä.
Vesienhoidolla tarkoitetaan vesienhoitolain (1299/2004) mukaista suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään pinta- ja pohjavesien osalta vähintään hyvään tilaan. Vesienhoidon toteutukseen sisältyy vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden arviointi, seurannan toteuttaminen sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittäminen. Vesienhoitoon sisältyy valuma-alueella tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi vesistöissä suoritettavia kunnostuksia ja myös jatkuvia hoitotoimenpiteitä. Vesien kunnostaminen on keskeinen vesienhoidon toimenpide.
Vesiensuojelu-, hoito- ja kunnostus ovat käsitteinä jokseenkin häilyviä ja päällekkäisiä. Tärkeintä on, että lähtökohtana on vesistö ja sen tilan parantamis- tai ylläpitämistarpeet. Vesistöön kohdistettavat toimenpiteet koostuvat eri toimenpideyhdistelmistä kulloisenkin tarpeen mukaan.