Toiviaisjärveä vaivaa toistuvat sinilevien massaesiintymät. Maatalousvaltaisella alueella tyypillisesti peltoviljelyn osuus järveen tulevasta ravinnekuormituksesta on huomattava. Lisäksi vuosikymmenten saatossa sedimenttiin kertyneet ravinteet aiheuttavat sisäistä kuormitusta. Järven kunnostustoimia jatketaan ja kuormituksen alentamista tuetaan neuvonnalla ja suunnittelulla.

Toiviaisjärven valuma-alue on suhteellisen pieni. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista ja järveen laskevien uomien varsilla on paljon viljelymaita. Toiviaisjärveen tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta huomattava osuus onkin peräisin peltoviljelystä. Toiviaisjärvellä kunnostushankkeita on toteutettu jo parin vuosikymmenen ajan ja aktiiviset hoitotyöt järven tilan parantamiseksi jatkuvat edelleen.

Matalan ja runsashumuksisen järven ekologinen tila on välttävä. Voimakas ulkoinen ravinnekuormitus, särkikalavaltaisuus ja toistuvat sinileväkukinnat aiheuttavat happikatoa ja voimakasta sisäistä kuormitusta erityisesti loppukesästä ja -talvesta.

Järven kunnostus osana laajempaa valuma-alueen kunnostusta

Järven kunnostushankkeessa kevään ja kesän aikana on suoritettu hoitokalastusta kolmella rysällä talkoovoimin. Vesiensuojeluyhdistys osallistuu hankkeeseen neuvonantajana muun muassa kosteikkosuunnitelmien laadinnassa ja suorittamalla vesinäytteenottoja kevään, kesän ja syksyn aikana.

Näytteenotto

SKVSY:n hankepäällikkö Tiina Osmala ottamassa vesinäytettä Myllyojalta, Toiviaisjärven yläjuoksulta. Kuva Minna Wikström.

Lisäksi koko Toiviaisjärven valuma-alue on mukana Savonia ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Valuma-alueet kuntoon -hankkeessa, jossa yhteistyökumppaneina ovat vesiensuojeluyhdistys ja Metsäkeskus. Hanke vastaa valuma-alueen toimenpiteiden selvittämisestä ja kuormituksen arvioinnista.

Järvikunnostushankkeen puuhamies, Toiviaisjärven seutu ry:n johtokunnan jäsen Raimo Väisänen on hankekokonaisuudesta innostunut: “Tuntuma on se, että henki ja halu on yleisesti hyvä.” Metsänomistajien kanssa yhteistyö on jo vahvempaa, mutta viljelijöitä hankkeessa on mukana vasta muutama. “Peltovalumat on tärkeässä osassa ja sektorin parempi mukaan saaminen olisi tärkeää.”

Väisäsen puheessa korostuu vastakkainasettelun välttäminen. Yhteisen ja rakentavan näkökulman löytämiseksi toimenpiteet perustetaan todennettuun tietoon ja kuormituksen arviointiin. Lisäksi kunnostushankkeiden viestinnässä on tarpeellista korostaa molemminpuolista hyötyä: kun ravinteet ja maa-aines pysyvät pelloilla ja metsissä, myös maanomistaja voittaa.

Toimia tarvitaan niin maa- kuin metsätaloudessakin

Maatalouden osuus Toiviaisjärven ravinnekuormituksesta on kaksi kolmannesta. Valuma-alueen viljelysmaat sijoittuvat pääasiassa yläjuoksun purojen varsille sekä Toiviaisjärven ranta-alueelle. Toisaalta kaksi kolmannesta valuma-alueesta on metsämaata.

“Tavoite on neuvonnan ja suunnittelun kautta koota toimenpidemahdollisuudet ulkoisen kuormituksen alentamiseksi etenkin maataloudessa”, sanoo vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä. “Mahdollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kosteikot, joita on järven valuma-alueelle mallinnettu kahdeksan.”

Toteuttamiskelpoisille kosteikoille tehdään hankkeessa tarkemmat kosteikkosuunnitelmat, joiden avulla voidaan hakea rahoitusta, esimerkiksi maatalouden ei-tuotannollista investointitukea, kosteikkojen rakentamiseen. Valuma-alueella oleville pelloille on myös mahdollista suunnitella suojavyöhykkeitä ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseksi ja pyrkiä yleisesti vesiensuojelun kannalta parhaimpiin mahdollisiin viljelykäytäntöihin.

Metsäkeskuksen rooli valuma-alueella on tuottaa alueellista luonnonhoidon suunnittelua, jonka tavoitteena on vähentää metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Metsäkeskuksen paikkatietoasiantuntija Juha Jämsén kertoo, että suunnittelussa pyritään löytämään kaikkein tärkeimmät alueet: “On tärkeä määrittää, mistä kuormitus johtuu ja mitä sille voidaan tehdä.”

Toiviaisjärven kunnostushanke on saanut rahoitusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Tuettu osuus on 50% kustannusarviosta ja loppu koostuu hankkeen omasta rahoituksesta sekä talkootyöstä. Valuma-alueet kuntoon hankkeen rahoitus tulee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Molemmat hankkeet rahoitetaan ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

”Toiviaisjärvi valuma-alueineen on erittäin tarpeellinen kunnostuskohde, jossa on hyvät mahdollisuudet saada näkyviä vaikutuksia aikaan”, toteaa ELY-keskuksen johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski.

***

Tässä juttusarjassa esitellään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistyön kautta toteutukseen edenneitä vesistökunnostushankkeita. Yhteistyömalli tarjoaa hanketoimijoille apua muun muassa hankkeiden käynnistämiseen, toimenpiteiden valintaan ja rahoituksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä tehokkaamman kunnostustarpeen selvittelyn ja kehittämisen hankkeeksi. Hanketoimijoille apu on maksutonta, sillä edistämistyö on rahoitettu ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lue myös: Joroisista hoitokalastusten saaliit päätyvät ruokapöytiin – ”Hyvää kalaa ei kannata heittää hukkaan”